Käytii salila. Tiiäkkö, miullon huono omatunto ko tililtä suoravelotettaan viiskymppiä kuukausittai. Elokuusa kävin kaks kertaa. 25 euroa laaki. Son poka palijo.
Mutta. Omatuntoa vihilasi kuitenki vielä kipiämmin ja henkiä alako ahistammaan se salilla olemine.
- Pukuhuoneen metallikaapit o luultavasti kerräilysarjaa jostai konkkaan menneestä raksavirmasta. Kaikkia mahollisia malleja eri värisinä, kokosina ja erilaisilla avvaimilla varustettuina. Jo niitten pelekkä olemassaolo vituttaa, mutta sen lisäksi polttimot pallaa pukkarissa kahesta syystä: kaappien lukkojen ja numeroinnin takia.
- Lukot avvautuu tasan sillo millo lystää. Ko tullee reenistä yhtä näläkäsenä ko karhu talaviunien jäläkeen, saapi alakaa ränkkäämään, renkuttammaan ja paukkaamaan ovia auki. Avvain on nii hentonen notta pelottaa millo se nitkahtaa poikkitelloin lukon sisäle.
- Kaapit o numeroitu joko hirmujurrissa tai sen on teheny paviaani, jolle o annettu summassa mustia numerotarroja. Rivilä saattaa olla "järjestys": 70, 72, 31, 59, 2, 11. Oon seurannu pari kertaa ko syklinkitunnilta paukkaa 20 hikistä mammaa ettimään reppuaan. Ne kulukee ninko transsissa lasittunnein silimin riviltä toisele ja koittaa löytää oikian kaapin.
17.9.2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mole kuullukhan että nuin kalhiita saleja on ees olemassa. Ja vielä vanhat vemputtimet ja kierrätyskaapit. Sinua on kyllä tyttöriepu juksattu.
VastaaPoistaAnonyymi ei tiijäkhän, että Lapisa panhan kaikhen puolet lissää. Siis vähinthän puolet.
VastaaPoistaSiksi sielon niin palio väkiäki.