Rappiolla on hyvä olla, eikuvittu, mite se meni.

Mole kyläsä Oulusa miu väärtin, Arvolanrouvan luona. Moltii yläasteela kimpasa tämä rouvan kansa ja rupesin kahavipöyäsä raataamaa Arvolanrouvan tuoree kihilatun kans. Kerroin ko:
- Veettii perseet norjalaiste kans
- Tanssittii rintsikoisillaa Kempasa
- Veettii perseet kotona
- Veettii perseet tiskosa
- Saatii käytökse alennus yläasteela
- Veettii perseet hangesa
- Työnnettii volovon raatoa tankile
- Pukattii Carinaa hangesta
- Veettii perseet kesälä ja tuli allerkiaoireita ni lantrattii syrtekkiä panadolila

Ja nii eellee. Isäntä oli hilijaa. Naurahteli ja katteli ikkunan karmia. Otti hörppyä kahavista. Raapi päätä.

Tuumasin, notta taitaa isäntä heiluttaa miule ILOSESTI HYVÄSTIT kohan mie lähen linija-autola takasi kahen päivän päästä. Lähtee toimittelijatytteli kertommaa uutisia eri pirtteihi!