Miehisen miehen piirakka.

Mies junttasi ohojeen tanakasti pöyäle. Ensimmäine vaihe: ”Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahoksi.”
Mies pyllisteli hetkosen kattilakaapisa ja nosteli päkkinöitä, vateja ja kasareita arvioivasti.
- Tarvitaankoha tuoho vatkaamisseen tätä vatkulikonetta, mies kysyi ja osoitti sähkövatkainta.

Mies mittasi munat vattiin ja sokerin vadin viereen desimittaan. Samalla ko se siirsi vatkulilaitteen kuluhoon, laitteen sähköjohto pylläytti desimitan ympäri ja sokeri kaatu pöyäle.
Alako välittömästi kirvauksen nopeatempone suomenennätysyritys, jota en tähänastise lukijapallautteeni takia toista.

No, miehisestä, mister Del Monten kaikkien aikojen ensimmäisestä mustikkapiirakasta tuli älyttömän hyvvää. Vehenäjauhopiliven vielä leijjuessa ilta-auringossa muistelin yläasteen kotitalloustunteja. Sekotin kerran epähuomiossa kaks leivontaohojetta keskenään ja tein pikkupulla-sämpylä-sekasikiöitä, joita ees koulun siivoojan koira ei nielly. Osasyy saatto olla se, että taikinan mälijäkkeeseen lorahti vahingossa Fairya.